Ystävistä apua opinpolulla

Kohdatessani koululaisia tai opiskelevia nuoria kannan erityistä huolta heistä, jotka kertovat jääneensä ilman ystäviä omassa kouluympäristössään.

 

 

Ystävistä apua opinpolulla

Ystävyyssuhteiden merkitys psykologisen tiedon pohjalta

Huoli yksin jäämisestä aiheellinen, sillä lapsi tai nuori, joka jää ilman kavereita, ei pysty kokemaan yhteenkuuluvuutta luokkatovereidensa kanssa eikä saa kokemusta muiden hyväksynnästä. Hyväksytyksi tulemisen kokemus on kuitenkin jokaisen ihmisen psykologinen perustarve, ja sen huomiotta jättämisellä on todennäköisesti kielteisiä seurauksia lapsen tai nuoren terveydelle ja hyvinvoinnille useilla tavoin.

Vasta valmistuneen pitkittäistutkimuksemme tulokset osoittivat, että kavereiden hyväksyntä oli yhteydessä korkeaan opiskelumotivaatioon lukio- tai ammatillisten opintojen aikana. Opiskelukavereiden hyväksyntä myös lisäsi nuoren tyytyväisyyttä valittua koulutuspaikkaa kohtaan.

Kaverisuhteet opintojen aikana vähentävät riskiä koulutuksen keskeyttämiseen.

Tutkimus osoitti, että motivoituneet nuoret, jotka kokivat ikätovereidensa hyväksyntää, saivat muita todennäköisemmin toisen asteen opinnot päätökseen. He myös saivat muita todennäköisemmin jatkokoulutuspaikan tai siirtyivät työelämään heti lukion tai ammatillisten opintojen jälkeen.

Pelkkä läksyjen tekoon tai parempaan koulusuoriutumiseen patistaminen ei siis riitä ajamaan lasta tai nuorta eteenpäin koulupolulla, vaan nuori tarvitsee myös ystäviä.

Ystävyydestä ja hyväksytyksi tulemisen tunteesta kumpuava yhteenkuuluvuus auttaa nuorta samaistumaan opiskelijayhteisöön ja kouluunsa sekä sen arvoihin ja sääntöihin.

Meidän aikuisten tehtävä on tukea lasta ja nuorta hänen ystävyyssuhteissaan.

Emme voi olettaa, että jokainen solahtaa ikätovereidensa joukkoon kuin kala veteen. Voi olla, että lapsi tai nuori kokee luontevan kanssakäymisen muiden kanssa vaikeaksi ja hän tarvitsee vielä apua sosiaalisten taitojen harjoittelussa. Joskus lapsi tai nuori voi tarvita myös vaihtoehtoja paikoista, joissa voi tutustua saman henkisiin lapsiin ja nuoriin. Tärkeintä on, että lähellä oleva aikuinen on kuuntelevalla korvalla ja näkee lapsen ystävyyssuhteet olennaisena osana hyvinvoivaa kehitystä.

Tutkimuksen taustatiedot

Tutkimuksen aineisto on osa Finnish Educational Transitions (FinEdu) pitkittäisseurantaa ja sen aineisto on kerätty vuosina 2004–2018. Tutkimukseen osallistui 1520 opiskelijaa. Tutkimushanke on Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhdessä toteuttama ja sen tavoitteena on tutkia nuorten valintoja sekä niihin liittyviä tekijöitä nuorten siirtyessä perusopetuksesta jatkokoulutukseen ja työelämään. Tutkimus on Suomen Akatemian rahoittama.

Julkaisu:

Vasalampi, K., Kiuru, N., & Salmela-Aro, K. (2018). The role of a supportive interpersonal environment and education-related goal motivation during the transition beyond upper secondary education. Contemporary Educational Psychology, 55, 110-119. doi: 10.1016/j.cedpsych.2018.09.001

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *